Keski-Suomen tulevan maakunnan asenne on KYLLÄ!

– Maakunta haluaa edistää asukkaiden hyvinvointia hallintorajojen yli

Mitä palveluita, kenelle ja miten? Näitä kysymyksiä pohditaan jo nyt Keski-Suomessa tulevan maakunnan osalta. Uudistustyötä johtava johtoryhmä haastoi uudistuksessa myönteiseen asennoitumiseen. Sen sijaan, että keksitään syitä miksi asiat eivät toteudu, etsitään uusia mahdollistavia työskentelytapoja. Samalla halutaan rakentaa yhteistyömalleja yli hallintorajojen sekä siten edistää asukkaiden hyvinvointia ja maakunnan vetovoimaisuutta.

Tavoitteiden asettamista koskenut alustava keskustelu on osa tulevan maakunnan järjestämisvastuun hahmottelua. Yhteisellä pohdinnalla halutaan luoda yhteistä ymmärrystä siitä, mitä Keski-Suomen maakunnan vastuulle tulevaisuudessa kuuluu ja miten kokonaisuus hallitaan. Laajan viitekehyksen hahmotteleminen on tärkeää, sillä se luo pohjaa uudistuksen seuraaville vaiheille.

Valtaa ja vastuuta

Tulevalla maakunnalla on palveluiden järjestämisvastuu. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että tuleva maakunta vastaa lailla säädettyjen palveluiden ja asetettujen velvoitteiden toteutumisesta Keski-Suomessa. Käytännössä maakunta määrittelee, mitä palvelusisältöjä ja millä ehdoilla sekä kustannuksilla maakunnan asukkaille tarjotaan. Lisäksi maakunta valvoo, että näin myös tapahtuu.

– Järjestämisen hahmotelma on eräänlainen sateenvarjo, johon tuleva valmistelu eri tasoilla pohjautuu. Jotta tuotantoa päästään hahmottelemaan, on mietittävä järjestämisen peruslinjaukset. Samalla mallinnetaan tulevaisuuden strategisia valintoja, jotka tuleva maakuntavaltuusto lopulta vuonna 2019 linjaa. Työ ohjaa Keski-Suomeen rakentuvan maakuntakonsernin rakennetta ja sitä kautta maakunnan palvelutuotantoa, Palola tiivisti.

Maakuntavaltuuston rooli tulee olemaan merkittävä

Järjestäjän ylintä vastuuta käyttää tuleva maakuntavaltuusto, joka tekee päätökset siitä, mitä palveluita ja millä ehdoilla maakunnassa tuotetaan. Poliittisen päätöksenteon ohella järjestäjän puolella toimii ”maakuntavirasto”, jossa valmistellaan asiat päätöksentekoon. Maakuntavirastossa myös valvotaan palveluntuottajia ja sitä, että luvattu palvelutaso toteutuu maakunnan määrittelemillä laatuvaatimuksilla.

Maakunnan eli järjestäjän määrittelemän kehikon pohjalle rakentuu myös palveluiden tuottamistavat.

– Maakunta järjestäjänä määrittää, mitä työ- ja elinkeinopalveluilta tai vaikkapa ikäihmisten kotihoidolta vaaditaan ja millä ehdoilla niitä tuotetaan. Varsinainen palvelutuotanto, on se sitten maakunnan omaa tai yksityisen palveluntuottajan tarjoamaa, organisoi omat palvelunsa maakunnan asettamiin ehtoihin vastatakseen, Mikael Palola tiivisti.

Asukkaiden ei tarvitse taustalla olevista kuvioista välittää, vaan saatuaan omista palveluistaan palvelupäätöksen, häntä opastetaan hyväksyttyjen palveluntuottajan palveluiden piiriin. Järjestäjän, eli maakunnan vastuulla on se, että asiakasohjaus toimii.

– Järjestämisen osalta toivoisin asukkaille hahmottuvan sen, miten merkittävä rooli tulevalla maakuntavaltuustolla on. Maakuntavaltuusto päättää tulevaisuudessa hyvin pitkälti siitä, millä keinoilla ja millaisilla palveluilla maakunta tukee asukkaiden hyvinvointia ja alueiden elinvoimaisuutta. Näiden päätösten pohjalta sitten eri toimijat tuottavat palveluita asukkaillemme, Mikael Palola kiteytti.

Järjestämissuunnitelman myötä pyritään yhtenäistämään kuntien käytänteitä jo ennen maakunnan aloitusta

Järjestämisen suunnittelussa pyritään siihen, että tiettyjä palveluita ja käytänteitä yhdenmukaisestaan Keski-Suomessa jo ennen uuden maakunnan aloitusta vuonna 2020. Kuntien ja muiden maakuntaan liittyvien nykyisten organisaatioiden kanssa tullaan käymään läpi sitä, voidaanko jo vuoden 2019 aikana yhdenmukaistaa esimerkiksi palveluiden asiakasohjausta, palveluiden, etuuksien ja rahoituksen myöntämisperiaatteita tai asiakasmaksuja.

– Jotta tähän vaiheeseen päästään, pitää ensin määritellä yhteinen tahtotila tulevasta maakunnasta. Samalla tulee määritellä se, miten palveluita ja millä ehdoilla tulevassa maakunnassa tarjotaan. Tätä työtä tehdään kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tulevan syksyn ja kevään aikana, Palola lupasi.

Kokouksessa käsiteltiin myös uudistuksen seuraavia vaiheita ja johtoryhmän työsuunnitelmaa. Kokouksen esityslista on luettavissa osoitteessa: http://keskisuomi.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1018

Lisätietoja: johtoryhmän puheenjohtaja, Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistuksen muutosjohtaja Tapani Mattila, p. 040 595 00 11 sekä järjestämistyötä pohtiva johtoryhmän jäsen Mikael Palola, p. 044 4598 561

Johtoryhmän seuraava kokous pidetään 15.9.2017.

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.