Keski-Suomen tulevan maakunnan rahoitus on miljardin luokkaa

Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua koordinoiva johtoryhmä keskusteli tänään kokouksessaan muun muassa tulevan maakunnan alustavista rahoituslaskelmista.

Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä maakunnalle siirtyvien muiden toimintojen yhteenlaskettu rahoitus on viime keväänä tehdyn laskennan mukaan lähes miljardi euroa. Luvut tarkentuvat valmistelun edetessä ja tuntuvatkin muutokset rahoitukseen ovat mahdollisia.

Rahoitus tulee valtiolta, joka ohjaa maakunnan taloudenpitoa. Valtion ohjauksella halutaan tukea tulevan maakuntien tehtävien hoitamista, mutta samalla hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua. Rahoituslaissa määritellään Keski-Suomelle tuleva yleiskatteellinen rahoitus. Se, miten raha kohdennetaan, on maakunnan päätettävissä.

– Laissa säädetään ne palvelut, jotka tulevan maakunnan pitää asukkailleen järjestää. Miljardin euron jakamisessa voidaan kuitenkin tehdä hyvin monenlaisia painotuksia. Tuleva maakuntastrategia ohjaa pitkälti niitä valintoja, joita palveluiden järjestämisessä tullaan tekemään, kertoi talous- ja tukipalveluiden valmistelusta vastaava Aija Suntioinen.

”Keski-Suomen tilanne vaikuttaa rahoituksen osalta varovaisen myönteiseltä”

Keski-Suomen tilanne näyttää alustavien laskelmien mukaan varovaisen myönteiseltä. Rahoituslaskennan mukaan Keski-Suomelle on tulossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen noin 900 miljoonaa euroa, joka on noin 5,4 % tämän vuoden talousarviotasoa suurempi.

– Huomioitava on kuitenkin se, että vuoteen 2020 mennessä palvelutarve maakunnissa kasvaa ja siten rahoituksen määrä ei todelliseen tarpeeseen nähden kasva vaan voi olla jopa miinusmerkkinen. Kasvupalveluiden ja muiden toimintojen rahoitukseen on tulossa noin 57,2 miljoonaa euroa. Kyseinen rahoitus on nykytasoa matalampi. Rahoitusta katsotaan kuitenkin kokonaisuutena ja maakunta tekee strategiset linjaukset kokonaisuuden kohdennuksista, Suntioinen kuvasi.

Valtion rahoituksen lisäksi maakunnalle tulee tuloja mm. asiakasmaksuista sekä mahdollisista myyntituloista. Jos rahoituspohjassa tulee yllätyksiä ja maakunnalle tulee tulevaisuudessa äkillisiä lisärahoitustarpeita, se voi ottaa lyhytaikaista lainaa tai saada harkinnanvarausta valtiolta harkinnanvaraista lisärahoitusta.

– Pelivara on käytännössä hyvin pieni, sillä maakunnalla ei ole verotusoikeutta eikä siten todellisia työkaluja rahoituksen muutoksiin. Maakunta voi toki saada valtiolta harkinnanvaraista avustusta, mutta se vähennetään seuraavina vuosina perusrahoituksesta. Taloudenpidon pitää siten maakunnassa olla hyvin ennakoitavissa ja vaatii jatkuvaa seurantaa, Aija Suntioinen tiivisti.

Toimivat tukipalvelut mahdollistavat maakunnan tehokkaan toiminnan

Talouden seuranta ja toisaalta toimiva palvelutuotanto varmistetaan tulevan maakunnan toimivilla tukipalveluilla. Tukipalveluiden osuus tulevassa maakunnassa on hyvin moninainen. Tällä hetkellä valmistelussa käydään jo läpi esimerkiksi siirtyvien palveluiden sopimustilannetta ja hahmotellaan rahoitusta karkealla tasolla. Myös toimintojen siirtoa ja omaisuusjärjestelyjä lähdetään työstämään, kun lainsäädännöstä saadaan lopulliset reunaehdot muutoksille.

Tukipalveluihin kuuluvat konkreettisesti muun muassa maakunnan talouspalvelut, viestintä, hankinnat, lakipalvelut sekä sopimustenhallinta. Myös erilainen asiakasneuvonta ja -palvelu ovat osa tukipalveluiden kokonaisuutta. Isoja asiakokonaisuuksia tukipalveluissa ovat lisäksi maakunnan tilapalvelut, ruokapalvelut, materiaalipalvelut sekä niiden maakunnallinen logistiikka. Myös esimerkiksi hoitotarvikejakelu, lääkehuolto, puhtauspalvelut ja erilaiset neuvontapalvelut kuuluvat tukipalveluiden yhteiseen kokonaisuuteen.

– Tukipalvelut tukevat maakunnan järjestämisvelvoitteiden toteutumista, mutta ovat avainasemassa myös toimivien palveluiden toteuttamiseksi. Tukipalveluita on mietitty laajasti jo esivalmisteluvaiheessa ja sen työn pohjalta on hyvä jatkaa, Suntioinen summasi.

Merkittäviä tukipalveluiden kokonaisuuksia ovat myös talous-, henkilöstö- ja ICT-palvelut sekä kiinteistöjen osuus. Näiden osalta maakunnan toimintaa rajataan kuitenkin lakiperusteisilla velvoitteilla. Käytännössä maakuntien tulee em. asioissa hyödyntää valtiovarainministeriön perustamien valtakunnallisten palvelukeskusyhtiöiden tarjoamia palveluita. Yhtiöt ovat talous- ja henkilöstöpalveluista vastaava Hetli Oy, ICT-palvelukeskus Vimana Oy ja tiloja hallinnoiva Maakuntien Tilakeskus Oy.

Esimiesten muutostuki käyntiin

Kokouksessa todettiin, että esimiesten muutostukeen on saatu Kevalta 50 000 euron rahoitus. Rahoituksen myötä tulevana syksynä käynnistetään uudistuksen esimiehille yhteinen muutostuki, jossa annetaan työkaluja uudistuksen läpiviemiseksi. Kokonaisuus on laaja ja yhteiselle muutostuelle on tarvetta. Keski-Suomessa siirtyvää henkilöstä on yli 10 000. Esimiestehtävissä heistä on yli 600. Muutostuen konkreettisessa toteutuksessa tullaan hyödyntämään mm. sähköisiä työkaluja sekä yhteisiä tapaamisia.

_____

Kokouksessa sovittiin myös, että maakunnan tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, kehittämisen, koulutuksen ja ennakoinnin tehtävistä tehdään jatkosuunnittelua, josta raportoidaan johtoryhmälle säännöllisesti. Lisäksi päätettiin nimetä hallintoylilääkäri Matias Lahti johtoryhmän jäseneksi loppuvuoden ajaksi. Kokouksen koko esityslistan voi lukea osoitteesta: http://keskisuomi.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1075

Johtoryhmän seuraava kokous pidetään 2.11.2017.

Lisätietoja: johtoryhmän puheenjohtajana toiminut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, p. 014 269 1670 tai talouden ja tukipalveluiden kokonaisuudesta uudistustyössä vastaava Aija Suntioinen, p. 014 269 3370

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.