Blogi: Rakennetaan järjestöyhteistyöllä maan paras hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunta

Keskisuomalaiset järjestöt haluavat olla mukana maakunta- ja sote-uudistuksessa. Uuden maakunnan valmistelussa tulee huomioida tasapuolisesti laajan järjestökentän kirjo ja toiminnan moninaisuus, palveluntuotannosta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Nämä ovat päällimmäisiä järjestöjen sote- ja maakuntapäivässä 11.12. kuultuja viestejä maakunnan sote-valmistelijoille.

Järjestöjen toiveet varmasti kuullaan, sillä maakunnassa on hyvä tahto yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Yhteistyötä tukee mielestäni erinomaisesti tavoitteemme profiloitua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnaksi. Pääosin vapaaehtoisvoimin toimivien järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on ollut ja tulee olemaan suuri. Esimerkiksi suurin osa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta on ennaltaehkäisevää arjen tukea, jota tarjotaan vapaaehtoisuuden ja vertaisuuden voimin.

Maakunta- ja sote-uudistuksen vastuuvalmistelijat puolestaan toivovat järjestökentältä keskinäistä tiivistä yhteistyötä sekä toiminnan vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä. Järjestökentän on tunnettava toinen toisensa ja kerrottava toiminnastaan yhden tuutin kautta. On siirryttävä kurkiauraan varpusparven sijaan, kuten dosentti Jorma Niemelä asian ilmaisee. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että järjestöjen tulee tiivistää rivejään, selkeyttää viestiään toiminnan vaikuttavuudesta ja opeteltava yhteistyön tekemistä uusien kumppaneiden kanssa. Uudessa toimintaympäristössä pelkkä toive huomatuksi tulemisesta ei enää riitä.

Maakunnan 5300 järjestöä ovat keskenään hyvin eri asemissa suhteessa maakunta- ja soteuudistukseen. Osa on ollut mukana jo esivalmisteluvaiheessa ja osa seuraa uudistusta kiinteänä osana työtään mm. palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Aika monelle koko uudistus kaikkine toimintaympäristön muutoksineen on kuitenkin vielä hyvin vieras. Näin ollen järjestökentällä tarpeet ovat moninaiset.

Järjestöjen ja vastuuvalmistelijoiden toiveissa ja tarpeissa on paljon yhteistä, ja moneen toiveeseen on jo vastauksetkin. Maakuntastrategiaa aletaan rakentaa pian. Samassa yhteydessä olisi järkevää rakentaa järjestöstrategia, koska parhaimmillaan se lisäisi toinen toistemme tuntemista ja tekisi järjestötoimintaa näkyväksi. Järjestötoiminnan sekä kunta-järjestöyhteistyön tilaa selvitetään ensi vuoden alussa järjestökartoituksella sekä kuntakyselyllä. Näitä tuloksia käytetään järjestötoiminnan näkyväksi tekemisessä ja vaikuttamistyössä. Järjestöjen sote- ja maakuntapäiviä valmistellaan ja toteutetaan jatkossakin yhteistyössä uudistuksen vastuuvalmistelijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Alueelliset elinvoimapajat käynnistyvät keväällä 2018. Niissä tuetaan erityisesti kunta-järjestöyhteistyötä.

Keski-Suomen maakuntaliiton suuntaan jo kymmenen vuoden ajan vuoropuhelukumppanina on toiminut Keski-Suomen Järjestöareena, järjestöjen monialainen yhteistoimintaelin. Järjestöareenan toimintaa vahvistamalla ja kirkastamalla varpusparvesta rakentuu kurkiaura ja järjestöjen äänestä yhtenäinen. Ehdotan, että maakunnasta rakennetaan ruohonjuuritasolle ulottuvalla vuoropuhelulla ja kaikkia toimijoita kuunnellen maan paras hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunta. Tässä maakunnan järjestökenttä haluaa olla mukana!

Anne Astikainen
Järjestöjen muutosagentti
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt
anne.astikainen@kyt.fi, 050 344 0429

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.