Keski-Suomen tulevan maakunnan rahoituspohja on uuden arvion mukaan noin 960 miljoonaa euroa

– Rahoituksen osalta ollaan edelleen ”voittavien maakuntien joukossa”

Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua koordinoiva johtoryhmä sekä kunnanjohtajat pohtivat tänään tulevan maakunnan rahoitusta sekä kasvupalveluiden kokonaisuutta.

Valtiovarainministeriö julkaisi viime viikolla päivitetyn laskelman maakuntien rahoituksesta.  Päivitetyssä laskennassa Keski-Suomen rahoitus pieneni noin miljardin euron potista 960 miljoonaan euroon. Silti Keski-Suomen maakunnan asukasta kohden laskettu rahoitus on noin hieman nykytasoa korkeampi.

Tilanne kuvaa kuitenkin vain maakuntien ensimmäisiä vuosia. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna maakunnan rahoitus pitää sisällään kustannusten nykytason kasvun hillitsemisen, josta valtakunnallisissa tavoitteissa käytetään ilmaisua ”3 miljardin kustannusten kasvun hillintä vuoteen 2030 mennessä”. Valtakunnallinen tavoite lasketaan maakuntien rahoituksen sisälle siten, että kokonaisrahoitus suhteessa väestömäärään tiukkenee vuosien 2024–2030 aikana.

Koska maakunnalla ei ole verotusoikeutta ja asiakasmaksut määritellään pitkälti valtion asetusten pohjalta, on kustannusten kasvua hillittävä toiminnallisilla muutoksilla. Tilaisuudessa todettiin muun muassa se, että haasteeseen vastaamiseksi palveluiden painopistettä pitää muuttaa ja hakea rohkeasti uudenlaisia malleja kustannustehokkaiden ja asukaslähtöisten palveluiden järjestämiseksi. Samalla tulee panostaa yhä enemmän ennalta ehkäiseviin palveluihin ja sitä kautta pienentää kalliiden palveluiden käyttöä.

Kasvupalvelut kirittävät koko maakunnan kehittämistyötä

Keski-Suomen uudessa maakunnassa osa ELY-keskuksen nykyisistä elinkeino-, työvoima- ja osaamispalveluista sekä TE-keskuksen palveluista yhdistyvät ns. kasvupalveluiksi. Kasvupalveluilla on merkittävä rooli tulevan maakunnan elinvoimaisuuden varmistamisessa. Kasvupalvelut on suunnattu niin henkilöasiakkaille kuin yrittäjillekin. Palveluiden tarkoituksena on varmistaa, että maakunnan toimijoilla ja yrityksillä on käytössään osaavaa työvoimaa ja osaajat löytävät itselleen sopivaa työtä.

– Maakunnan vetovoimaisuus ja kasvua tukevat yrityspalvelut sekä osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen yritysten käyttöön vaikuttaa meidän kaikkien hyvinvointiin. Kasvupalvelut on siten tulevassa maakunnassa merkittävä kokonaisuus meidän kaikkien kannalta, Keski-Suomen ELY-keskuksen johtaja Pasi Patrikainen kuvasi.

Valmistelussa mietitään parhaillaan aivan uudenlaisia toimintamalleja työnhakijoiden työllistämiseksi ja yritystoiminnan kehittämiseksi.

– Tällä hetkellä työttömät tarvitsevat TE-palveluiden lisäksi usein myös terveyspalveluita tai sosiaalipalveluita. Nämä kaikki yhdistyvät tulevaisuudessa maakunnan palveluiksi. Nyt onkin erinomainen paikka miettiä, miten työttömänä olevaa voidaan tukea yhä paremmin ja tehokkaammin yhdessä toimipisteessä työllistymisen tukemiseksi, Patrikainen tiivisti.

Tieto eri toimijoiden välillä ei kuitenkaan nykyisellään liiku. Tietosuoja on iso este tietojen siirtämisessä, vaikka se edistäisi asioiden hoitamista ja kokonaispalvelun rakentamista.

– Meillä voi olla asiakkaita, joilla ei ole terveystilanteen tai muun toiminnallisen esteen vuoksi koskaan mahdollisuutta työllistyä. Tiedon saanti voi olla hankalaa, jos asiakas ei itse kerro ongelmista tai ne eivät selviä heti palveluiden alkaessa. Asiakasta saatetaan ohjata tämän vuoksi vääränlaisiin palveluihin, ELY-keskuksen johtaja Pasi Patrikainen kuvasi.

Tiiviimpää yhteistyötä voidaan rakentaa esimerkiksi viemällä työllisyyspalveluita osaksi sote-keskuksia ja tiivistää ammattilaisten yhteistyötä.

– Isompi asia on kuitenkin tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen tietosuoja-asetusten puitteissa ja siihen toivotaan muutosta, Patrikainen tiivisti.

Keski-Suomi hakeutumassa kasvupalvelupilottiin

Kasvupalvelulain myötä työvoima- ja elinkeinopalvelut tulevat muuttumaan täysin. Esimerkiksi työllisyyspalveluissa maakunnan asukkaille aukeaa ns. ”valinnanvapaus”, joka tarkoittaa sitä, että yhä useampi toimija voi tarjota työllistymistä edistäviä rekrytointi- ja osaamispalveluita maakunnan rinnalla.

– Vaikkapa työnhakupalveluita voi tuottaa jatkossa myös useammat yksityiset toimijat. Maakunta kilpailuttaa palveluntuottajat ja maksaa korvauksen kyseisistä työttömien asukkaiden palveluista, Patrikainen tiivisti.

Merkittävää on se, että mikäli maakunta aikoo tuottaa markkinoilla toimivia palveluita myös itse, niiden tulee toimia yhtiömuodossa. Keski-Suomessa käydään läpi markkinatilannetta ja sitä, mitä palveluita maakunnan tulee työvoimapalveluiden osalta yhtiöittää.

Kasvupalveluilla tavoitellaan yhtenäisempiä ja koko maakunnan tarpeita vastaavia palveluita. Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa tietoa kasvupalveluiden toimivuudesta käynnistämällä syksyllä 2018 lakia testaavat kasvupalvelupilotit. Nykyiseen lainsäädäntöön on tehty tarvittavat muutokset, jotka mahdollistavat kokeilujen tekemisen jo ennen uudistuksen voimaan tuloa. Laki on parhaillaan lausunnolla.

Keski-Suomi on hakenut mukaan pilottiin. Pilottiin ei ole tulossa erillistä rahoitusta, mutta pilotti mahdollistaa siirtymisen uuteen toimintamalliin ja siten vaiheistaa muutosta jo etupainotteisesti Keski-Suomen osalta.

Valtiovarainministeriön tarkennetut laskelmat löytyvät osoitteesta: http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/paivitetyt-laskelmat-maakunta-ja-sote-uudistuksen-kuntatalousvaikutuksista-seka-maakuntien-rahoituksesta-julkaistu

Lisätietoja:  johtoryhmän puheenjohtaja, Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtaja Tapani Mattila, p. 040 595 00 11
talouden vastuuvalmistelija, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin talousjohtaja Aija Suntioinen, p. 040 185 9985
johtoryhmän jäsen, Keski-Suomen ELY-keskusksen johtaja Pasi Patrikainen, p. 0400 327 948

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.