”Kunnille tulee lisää liikkumatilaa sote-menojen siirtyessä maakunnan vastuulle”

Keski-Suomen maakuntauudistuksen johtoryhmä ja Keski-Suomen kunnanjohtajat keskustelivat tänään kuntien taloustilanteesta ja tulevan maakuntauudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen. Keski-Suomen kuntien taloustilanne vaikuttaa viime vuoden tilinpäätöstietojen perusteella aiempia vuosia myönteisemmältä. Kunnat ovat pystyneet hillitsemään menokehitystään ja verotulot ovat kasvaneet. Väestön ikärakenne ja huoltosuhde (työikäisten määrä suhteessa ikääntyneempään väestöön) vaihtelevat kuitenkin kuntien välillä. Tämä heijastelee kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden menoihin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuun siirtyminen maakunnalle lisääkin muutosjohtaja Tapani Mattilan mukaan kuntien liikkumavaraa ja mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa.

– Sote-menojen vaihtelut ovat vuosittain saattaneet heilauttaa merkittävästi erityisesti pienien kuntien taloutta. Ennakoimattomat menoerät ovat kaventaneet kuntien mahdollisuuksia toteuttaa omia kehittämishankkeitaan tai -strategiaansa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuun siirtäminen maakunnalle kaventaa kuntien verotuloja, mutta lisää merkittävästi mahdollisuuksia kehittää kunnan ydintoimintoja ilman väestön sairastavuudesta aiheutuvaa vuosittaista kustannusvaihtelua, Mattila summasi.

Kunnanjohtajien keskuudessa asia herätti erilaisia näkemyksiä. Keskeinen sanoma oli, että maakuntaa pitää miettiä sote-palveluiden ohella elinvoiman näkökulmasta.

–  Huoli on ennen kaikkea siitä, miten maakunta tukee kuntien elinvoimaa esimerkiksi sote-palveluiden sijoittelulla. Asuinpaikkaa harkitsevien kannalta toimivilla lähipalveluilla on iso merkitys. Sote-kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen. Jos kiinteistöille ei ole käyttöä, kustannukset jäävät kuntien vastuulle. Silloin tyhjien kiinteistöjen ylläpito on pois esimerkiksi opetuksen menoista, kunnanjohtajistosta todettiin.

Maakunnan elinvoimaisuuden todettiinkin olevan kuntien ja tulevan maakunnan yhteinen haaste. Konkreettisia malleja kuntien ja maakunnan yhteistyöstä pitää syventää tulevan syksyn aikana erityisesti elinvoima- ja työllisyyspalveluiden näkökulmasta. Samalla keskustelua pitää käydä myös ikääntyneiden palveluista, lapsiperheiden palveluista, asukkaiden hyvinvoinnista sekä esimerkiksi kyydityspalveluista ja joukkoliikenteestä.

– Karmein ajatus on, että esimerkiksi ruokapalveluita ajetaan samoista yksiköistä kouluille kuntien järjestämällä kyydillä ja maakuntien sote-yksiköihin toisella kyydillä. Esimerkki osoittaa, että kuntien ja maakunnan yhdyspintoja löytyy jatkossa useista eri palveluista. Yhteistyötä pitää siten jatkaa ja löytää kuntien ja maakunnan yhteisiä ratkaisuja toimivien ja kustannuksiltaan järkevien toimintamallien löytämiseksi, tiivisti Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen.

Vuoropuhelua käydään samalla kun maakunnan järjestämissuunnitelmaa valmistellaan tarkemmalle tasolle.

– Suunnitelmasta on julkaistu yhteiseen arviointiin kevään aikana kaksi versiota ja yhteensä yli 700 sivun palautteen avulla on edetty yhä konkreettisemmalle tasolle. Kesän ja syksyn aikana vastuita kuvataan hoito- ja palveluketjujen kautta ja niiden pohjalta päästään näkemään, mitä kuuluu kenenkin vastuulle ja missä yhteistyöllä voidaan tukea toisiamme, Mikael Palola tiivisti.

Kokouksen esityslista ja aineistot löytyvät osoitteesta: http://keskisuomi.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1267

Lisätietoja: johtoryhmän puheenjohtaja, Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Tapani Mattila, p. 040 595 00 11 sekä järjestämistyön valmistelusta vastaava johtoryhmän jäsen Mikael Palola, p. 044 4598 561

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.