Sote-sanastoa

Asiakasseteli, yhtiömalli, valinnanvapaus.. Termejä riittää, mutta mitä ne oikeastaan tarkoittava? Haluamme selkeyttää jatkuvasti sote-uudistuksen peruskäsitteitä. Sanastoa löytyy myös alueuudistuksen sivuilta http://alueuudistus.fi/sotesanasto.

Asiakasseteli

Asiakassetelin voi tulevassa sote-mallissa myöntää maakunnan liikelaitos, sosiaali- ja terveyskeskus (sote-keskus) tai suunhoidon yksikkö (hammashoitola).  Kyse ei ole asiakkaan käteen tai tilille annettavasta rahasta tai setelistä. Asiakasseteli tarkoittaa, että setelin antaja sitoutuu korvaamaan palveluntuottajalle palvelun kuluja setelissä määriteltyyn euromäärään asti. Setelissä määritellään asiakkaan saamat palvelut sekä niiden enimmäiskustannus.

Asiakas voi valita asiakassetelillä annettavan palvelun tuottajaksi sellaisen tuottajan, jonka maakunta on hyväksynyt. Maakunnan liikelaitoksen on annettava asiakkaalle tietoa palvelun tuottajista, joilta asiakas voi saada palveluja asiakassetelin perusteella. Nykyisin käytössä olevat, kunnan myöntämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelit poistuvat asiakassetelin myötä käytöstä 1.1.2019.

Henkilökohtainen budjetti

Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseva vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi saada henkilökohtaisen budjetin maakunnan liikelaitokselta. Henkilökohtainen budjetti tarkoittaa maakunnan liikelaitoksen sitoumusta korvata asiakkaan palvelun kustannukset henkilökohtaisessa budjetissa määrättyyn arvoon saakka.

Maakunnan liikelaitos määrittää ennalta henkilökohtaisella budjetilla rahoitettavat palvelut ja budjetin euromäärän. Asiakas voi hankkia tarvitsemiaan palveluja tämän sovitun rahasumman mukaisesti. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa.

Asiakas voi itse päättää, mistä hän hankkii asiakassuunnitelmansa mukaiset palvelut ja hän voi vaikuttaa myös palvelujen sisältöön. Näin asiakas saa yksilölliseen tilanteeseensa sopivia palveluja. Hän voi henkilökohtaisen budjetin turvin hankkia esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan.

Maakunnan liikelaitos

Maakunnan omien palvelujen tuottamisesta vastaa maakunnan liikelaitos.  Maakunnan liikelaitos on maakunnan omistama liiketoimintaa harjoittava organisaatio. Maakunnan liikelaitos on osa maakunnan viranomaisorganisaatiota.

Asiakas saa muut kuin suoran valinnan palvelut maakuntansa liikelaitoksesta. Maakunnan liikelaitos ei voi itse tuottaa sote-keskusten ja hammashoitoloiden niin sanottuja suoran valinnan palveluja eikä asiakassetelillä myönnettäviä palveluja. Nämä palvelut tuotetaan maakunnan yhtiössä.

Maakunnan liikelaitos tuottaa asukkaille suoran valinnan sote-keskusten ja suun hoidon palvelut niissä tapauksissa, jos niitä ei ole muuten Keski-Suomessa saatavilla. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos syrjäseudulle ei tule yksityisiä sote-keskuksia ja hammashoitoloita.

Liikelaitos hoitaa myös muita sille erikseen säädettyjä palveluja ja maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamia tehtäviä. Liikelaitos vastaa tuottamiensa palvelujen edellyttämästä julkisen vallan käyttämisestä eli se voi esimerkiksi tehdä viranomaispäätöksiä. Liikelaitoksen tehtävänä on myös antaa maakunnalle asiantuntija-apua maakunnalle kuuluvien tehtävien hoitamisessa.

Sosiaali- ja terveyskeskus eli sote-keskus sekä suoran valinnan palvelut

Sosiaali- ja terveyskeskus on palveluntuottajan toimipiste, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palveluja. Sote-keskuksen vastuulle kuuluu perustason terveyspalveluja (pitkälti samoja, joita nyt saa terveyskeskuksesta) ja eräitä lyhytaikaisesti tai tilapäisesti tarvittavia sosiaalipalveluja.

Suoran valinnan palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joissa asiakas voi itse valita palveluntuottajan suoraan itse ilman maakunnan tekemää palvelutarpeen arviointia. Asiakas voi esimerkiksi valita suoraan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan. Suoran valinnan palvelut on määritelty laissa. Sote-keskusten palveluja ovat esimerkiksi terveysneuvonta ja terveystarkastukset, tavanomaiset käynnit yleislääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla, toiminta- ja työkyvyn arvioinnit sekä sosiaalihuollon ammattilaisten antama ohjaus ja neuvonta sekä eräät lyhytaikaisesti tai tilapäisesti tarvittavat sosiaalipalvelut, kuten kotipalvelu.

Valinnanvapaus

Sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan mahdollisuutta valita mistä ja keneltä saa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Asiakkaan valinnanvapaus toteutuu eri tavoin sen perusteella millaisesta palvelusta on kyse. Perustason palveluissa asiakas voi valita yhtiön tai muun yhteisön ylläpitämän sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön (hammashoitolan).

Erityisosaamista edellyttävissä palveluissa asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen toimipisteen. Asiakas voi valita minkä tahansa maakunnan liikelaitoksen ylläpitämän toimipisteen.

Lisäksi asiakkaan valinnanvapaus toteutuu silloin kun hän saa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin. Palvelun voi tällöin tuottaa yhtiö, järjestö tai ammatinharjoittaja.

Valinnanvapauspilotit

Suoran valinnan palvelujen nopeaksi käynnistämiseksi ja julkisten palvelujen yhtiöittämisen käynnistämiseksi toteutetaan valinnanvapauspilotti vuosina 2017–2022. Pilotit käynnistyvät kuntien ja kuntayhtymien toteuttamina ja ne jatkuvat vuodesta 2019 lähtien maakunnissa. Pilottien tarkoituksena on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa jo ennen kuin laki tulee voimaan. Keski-Suomessa arvioidaan parhaillaan, hakeutuuko maakunta mukaan valinnavapauspilottiin.

Yhtiöittäminen, yhtiöittämisvelvollisuus

Maakunnan liikelaitos ei voi itse tuottaa sosiaali- ja terveyskeskusten ja hammashoitoloiden palveluja eikä asiakassetelillä annettavia palveluja. Maakunta voi kuitenkin perustaa kokonaan omistamansa yhtiön tuottamaan näitä palveluja. Maakunnan palvelujen yhtiöittäminen ei tarkoita sote-palvelujen yksityistämistä, koska maakunta omistaa yhtiön.

Maakunnan on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan omistaman yhtiön tai yhteisön hoidettavaksi silloin, kun maakunta hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai kyseessä ovat asiakkaan suoran valinnan palvelut.

Yhtiöillä tarkoitetaan tässä yhteydessä osakeyhtiötä ja osuuskuntaa. Yhteisöjä ovat esimerkiksi yhdistykset (järjestöt) ja säätiöt.