Historia

Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyötä on tehty jo vuosien ajan. Työ käynnistyi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisella, jonka ensimmäiset asiantuntijalausunnot valmistuivat vuonna 2011.

Keski-Suomessa kuntien välistä yhteistyötä alettiin tiivistämään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskevien ensimmäisten lakiluonnosten valmistuessa vuonna 2013. Iso rooli yhteisessä valmistelutyössä oli Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeella, jota toteutettiin 1.3.2014- 30.10.2016 välisenä aikana. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli turvaamaan maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Hankkeeseen osallistuivat kaikki Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tuolloiset jäsenkunnat. Hankkeen www-sivut ja loppuraportit ovat luettavissa Jyväskylän kaupungin www-sivuilta.

 

Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen käynnistyessä valtakunnallisessa uudistustyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä kaavailtiin viidelle yhteistyöalueelle. Palveluita olisivat mallissa tuottaneet kunnat tai kuntayhtymät. Malli kuitenkin kaatui 2015 perustuslaillisiin ongelmiin ja asian ratkaisu päätettiin siirtää uudelle hallitukselle.

Maakunnallista mallia hiottiin syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana uuden hallituksen toimesta. Uudistuksen kannalta merkittävä käännekohta tapahtui huhtikuussa 2016, jolloin hallitus ilmoitti, että perustettavat itsehallintoalueet eli maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta mutta myös pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. Uudistustyö laajeni näin huomattavasti sosiaali- ja terveyspalveluita laajempaan kokonaisuuteen. Kesällä 2016 julkaistiin nykyinen 18 maakunnan malli, jossa Keski-Suomi on yksi palveluiden järjestämisestä vastaava maakunta. Uudistuksen oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019.

Keski-Suomessa valmistelutyö laajeni huhtukuusta 2016 lähtien koskemaan luonnollisesti myös maakuntapalveluita. Käynnistyi laaja esivalmisteluvaihe, johon osallistuivat Keski-Suomen kuntien edustajat, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen pelastuslaitos, Keski-Suomen TE-toimisto, Keski-Suomen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet ja lomituspalvelut, Keski-Suomen ympäristöterveydenhuolt ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Esivalmisteluvaiheelle nimettiin poliittinen ohjausryhmä  sekä virkamiehistä koostuva johtoryhmä . Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelu yhdistettiin kokonaisuuteen.

Esivalmistelun aikana erilaisiin asiantuntijatyöryhmiin osallistui satoja Keski-Suomen eri organisaatioiden asiantuntijoita. Mukana oli julkisia ja yksityisiä toimijoita, järjestöjen ja yhdistysten edustajia. Työryhmät tuottivat esivalmisteluvaiheessa laajan aineiston, jonka loppuraportit julkaistiin kesäkuussa 2017.

Heinäkuussa 2017 valtakunnan tasolla lakikokonaisuuteen kuuluneen valinnanvapauslain katsottiin olevan ristiriidassa valinnanvapauslain kanssa.  Hallitus ilmoitti, että valinnanvapauslaki valmistellaan uudestaan syksyn 2017 aikana ja uudistuksen aloitus siirtyy vuoteen 2020.  Keski-Suomessa aikataulun siirtyminen toi lisäaikaa valmistelulle.

Uudistuksen valmisteluvastuu siirtyi elokuussa 2017 Keski-Suomi 2020 -projektille, jossa työskentelee nyt päätoimisia ja osa-aikaisia valmistelijoita. Työtä tehdään tällä hetkellä tiiviisti parhaiden mahdollisten palvelumallien löytämiseksi. Myönteistä on, että lokakuussa julkaistu uusi valinnanvapauslakiesitys sisältää paljon näkemyksiä, joita Keski-Suomi esitti jo esivalmistelun loppuraporteissaan. Huolella tehty esivalmistelu antaa siten Keski-Suomessa hyvät lähtökohdat palveluiden yhä yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle – asukkaidemme parhaaksi.

Alla on kuvattu esivalmisteluvaiheen organisaatio.