Perhekeskustoimintamalli

Perhekeskustoimintamalli

”Apua ja kohtaamista perheiden lähellä kaikkien toimijoiden yhteistyöllä”

Perhekeskustoiminnan tavoitteet

Perhekeskustoiminta yhdistää perheiden arjen verkostot ja lapsiperhepalvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Yhtenäinen kokonaisuus sisältää lapsille, nuorille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Se verkostoi erillään olevat palvelut ja toiminnat siten, että jokaiseen avun ja tuen tarpeeseen vastataan nopeammin, kohdennetummin ja koordinoidummin. Perhekeskus toimii lähipalveluperiaatteella. Lähipalveluperiaate tarkoittaa sitä, että asukas/asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen fyysisesti lähellä omaa arkiympäristöään, verkostomaisena ja jalkautuvana toimintana ja/tai digitaalisesti. Tavoitteena on, että myös erityis- ja vaativan tason palvelut jalkautuvat arkiympäristöihin ja tarvittaessa asiakkaan tilannetta arvioidaan monitoimijaisesti. Perhekeskustoiminta sisältää avoimia kohtaamispaikkoja, jotka mahdollistavat asukkaiden omaehtoista toimintaa, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä sekä palveluohjausta.

 

Perhekeskustoimintamallilla kohti yhteistä toimintaa

Perhekeskustoimintamalli on ennen kaikkea yhteistä toimintaa. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä asukkaiden ja ammattilaisten kesken. Yhteinen toiminta vaatii hyvää vuorovaikutusta ja yhteistyönrakennetta. Perhekeskustoimintamalli on rakenne, joka tukee yhteistä toimintaa. Se kokoaa asukkaat, maakunnan, kunnan, yksityisen, järjestöjen, kolmannen sektorin toimijat yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi. Rakenteeseen kytkeytyy myös maakunnan ulkopuolelta, esimerkiksi osaamis- ja tukikeskuksista tulevat palvelut. Tällä hetkellä näyttää siltä, että perhekeskustoimintamallin kokonaishallinnoinnista vastaisi maakunnan liikelaitos. Perhekeskustoimintamallin rakennetta ja palveluverkkoa on kuvattu seuraavassa kuvassa:

Palveluiden järjestämisvastuu on uuden kunnalla ja uudella maakunnalla – asukasosallisuus huomioiden. Perhekeskustoimintamalli luo rakenteen, joka verkostoi tehtävien toteuttamiseksi tarvittavat lapsiperheiden palvelut ja toiminnot yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.  Se edellyttää uudenlaista toimintakulttuuria (palveluiden ja kohtaamispaikan lisäksi), organisointia, johtamista, palveluiden yhteensovittamista, toimivia yhteistyörakenteita.

 

Perhekeskustoiminnan tehtävät

Perhekeskuksen tehtävät vastaavat lapsiperheiden tarpeisiin (oheisessa tähtikuviossa näkyvät kaikki tehtävät). Perhekeskuksen tehtävänä on muun muassa edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä esimerkiksi vanhemmuutta ja parisuhdetta tukemalla. Yhtenäisen verkoston avulla on mahdollista järjestää monipuolisempaa ammattilaisten sekä vapaaehtoisten ja vertaisten antamaa tukea mm. vanhemmuuteen. Perheet saavat palveluohjausta, pääsevät hoitoon nopeasti ja tarvittaessa heidän tuen tarpeensa arvioidaan monialaisesti. Vanhempien elämäntilanteeseen liittyviä tuen tarpeita tunnistetaan ja tukea annetaan jo raskauden ajalta lähtien. Perhekeskus tukee erotilanteissa olevia vanhempia vanhemmuuden jatkumiseen ja sovinnolliseen eroon. Kohtaamispaikat ovat perheille tarpeellisia niiden tarjoaman vertaistuen ja yhteisöllisyyden vuoksi. Perhekeskustoiminnan tehtävänä on myös ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa ja se huomioi toiminnassaan perheiden moninaisuuden ja monikulttuurisuuden.

 

Taustaa perhekeskustoimintamallin etenemiselle Keski-Suomessa

Osassa Keski-Suomen kuntia perhekeskuskehittämistä on tehty jo useita vuosia. Kehittämistyö on alkanut Keski-Suomessa Jyväskylän seudun Perhe –hankkeessa 2005-2007 ja Perhe-hanke II:ssa 2007-2008, Jämsän seudun Perhepalvelukeskus –hankkeessa 2006-2008 sekä Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeessa 2014-2016. SOTE-2020 hankkeen aikana sovittiin maakunnallinen eteneminen ja tehtiin kuntakohtaisia suunnitelmia perhekeskustoimintamallin käyttöönottamiseksi Keski-Suomessa. KSLAPESSA 2017-2018 työskentely alkoi jalkautumalla työparina kaikkiin Keski-Suomen kuntiin. Kuntatapaamisilla osallistuttiin lape-ryhmien ja perhekeskusohjausryhmien kokouksiin, joissa tiedotettiin lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta ja perhekeskustoimintamallista, sekä autettiin lape-ryhmien perustamisessa. Työparityöskentelyn jälkeen jaettiin kunnat puoliksi kehittämiskoordinaattoreiden kesken. Vastuukehittämiskoordinaattori jatkoi prosessia, vieden työskentelyn syvemmälle tasolle. Kunnat ovat erilaisia vahvuuksineen ja tarpeineen sekä etenevät eri vaiheissa, joten myös tuki ja eteneminen on tapahtunut yksilöllisesti. Jokaisessa kunnassa on kuitenkin huomioitu tietyt perusasiat, kuten: ketä meidän verkostoon kuuluu, millaista olemassa olevaa toimintaa ja yhteistyötä meillä on, miten kansallisesti linjatut sisällöt toteutuvat, kuinka organisoidumme ja johdamme kokonaisuutta. Kunkin kunnan perhekeskustoimintamalli on pyritty mallintamaan, kokoamalla perustiedot lomakkeelle ja piirtämällä malli kuvan muotoon.

 

Kuntien erilaiset perhekeskusmallit

Keski-Suomen kuntien perhekeskustoimintamallit ovat eri vaiheissa ja rakentuvat eri tavoilla. Osassa kuntia perhekeskustoimintamallia on kehitetty jo pitkään, osassa ollaan alkuvaiheessa. Organisoituminen on myös tapahtumassa eri tavoilla. Joissain kunnissa perhekeskustoimintamalli on rakentumassa vahvasti koulun yhteyteen, sivistystoimi vetoisesti. Toisissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimi vievät vahvasti perhekeskustoimintamallia eteenpäin. Lisäksi on kuntia joissa sivistys-, sosiaali- ja terveystoimi rakentavat mallia yhdessä. Kunnat tekevät myös yhteistyötä perhekeskustoimintamalliensa luomisessa. Tavoitteena onkin muodostaa Keski-Suomeen seudullisia perhekeskusalueita, jolloin useampi kunta kuuluisi samaan perhekeskusalueeseen.

Kaikissa kunnissa perhekeskustoiminta toteutuu verkostomaisena toimintana. Ensivaiheessa onkin ollut tärkeää hahmottaa olemassa olevat verkostot ja toiminta. Verkostomaisuuden lisäksi useissa kunnissa toiminnalle on lähivuosina tulossa fyysisiä perhekeskustiloja esimerkiksi koulun tai sote-keskuksen yhteyteen. Muutamissa kunnissa fyysiset tilat perhekeskustoiminnalle ovat jo olemassa. Perhekeskusrakenteiden lisäksi kunnissa tehdään paljon sisällöllistä kehittämistyötä yhteisen toiminnan edistämiseksi. Tällaista on esimerkiksi tehdyt asukaskyselyt, yhteistyön rakenteet ja menetelmät, uudet yhteiset toimintamuodot ja tehostunut yhteinen tiedotus.

KESKI-SUOMEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI – Sen rakentuminen ja tilanne 2018 joulukuussa

Kuntien perhekeskustoimintamallit

  • Hankasalmi

    • Kuvaus toiminnasta
    • Yhteyshenkilöt: Eila Laulajainen Malkki, sivistystoimenjohtaja ja Virpi Janhonen, varhaiskasvatuspäällikkö
  • Joutsa ja Luhanka

    • Kuvaus toiminnasta
    • Yhteyshenkilöt: Leena Seppälä, johtava sosiaalityöntekijä, Annikki Lehto, varhaiskasvatuksen esimies ja Tiina Merima, perhetyöntekijä, sekä Sirpa Hyytiäinen, perusturvajohtaja
  • Jyväskylä

  • Jämsä

    • Kuvaus toiminnasta
    • Yhteyshenkilöt: Riitta Hjelt, palvelupäällikkö (Jämsän Terveys) ja Maija Jääskeläinen, varhaiskasvatusjohtaja
  • Kannonkoski

    • Kuvaus toiminnasta
    • Yhteyshenkilöt: Vesa Wilkko, rehtori ja Anne Tuliranta-Koitela, kasvatusohjaaja
  • Karstula

    • Kuvaus toiminnasta
    • Yhteyshenkilöt: Katja Salminen-Lahtinen, vastaava kuraattori ja Mirka Oinonen, hyvinvointivastaava
  • Keuruu

  • Kinnula

    • Kuvaus toiminnasta
    • Yhteyshenkilöt: Ellamari Kinnunen, perhetyöntekijä ja Kirsi Alonen-Kinnunen, sosiaalijohtaja
  • Kivijärvi

  • Konnevesi

  • Kyyjärvi

    • Kuvaus toiminnasta
    • Yhteyshenkilö: Maija-Liisa Immonen, sivistysjohtaja ja Heli Auranen, varhaiskasvatuksen johtaja
  • Laukaa

  • Multia

  • Muurame

    • Kuvaus toiminnasta
    • Yhteyshenkilö: Päivi Nevalainen, sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja
  • Petäjävesi

    • Kuvaus toiminnasta
    • Yhteyshenkilöt: Sanna Ruuth, varhaiskasvatusjohtaja, Timo Holm, sivistystoimenjohtaja ja Ari Tuomi, perusturvajohtaja
  • Pihtipudas ja Viitasaari

    • Kuvaus toiminnasta
    • Wiitaunionin perhekeskuksessa PERHE = Keskus
    • Yhteyshenkilöt: Tiia Jämsen, opettaja ja Maarit Jomppanen, vastaava sosiaalityöntekijä
  • Saarijärvi

    • Kuvaus toiminnasta
    • Yhteyshenkilöt: Arja Siikström, sivistysjohtaja ja Anssi Hemminki, rehtori
  • Toivakka

    • Kuvaus toiminnasta
    • Yhteyshenkilöt: Neija Lepistö, päivähoidon johtaja, Elisa Mustonen, sosiaaliohjaaja / koulukuraattori ja Susanna Kuivalainen, Perhevakka koordinaattori
  • Uurainen

    • Kuvaus toiminnasta
    • Lapsiperheiden palvelut Uuraisilla Aapinen
    • Yhteyshenkilöt: Hanna-Mari Saarelainen, kuraattori, Hanna Höykinpuro, erityisryhmien kuntoutusohjaaja ja Marjo Lappalainen, johtava sosiaalityöntekijä
  • Äänekoski

Keski-Suomen perhekeskustoimintamalli

MAAKUNNALLINEN malli pohjautuu:

  • Yhteisille arvoille:
  • Yhteiseen käsitykseen lapsesta, nuoresta ja perheestä, sekä heidän hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä
  • Ei rajoitu pelkästään vain alle 18-vuotiaisiin
  • Perustuu kuntien ja alueiden erityispiirteisiin ja vahvuuksiin, vastaa haasteisiin ja tarpeisiin
  • Pohjautuu toimijoiden ja fyysisten toimintaympäristöjen verkostomaisuudelle sekä palveluiden kokoamiseen osin saman katon alle
  • Sähköinen perhekeskus (digitaalisuus) täydentää mallia
  • Käytössä on yhteisiä työmenetelmiä ja –käytänteitä
  • Kuntien perhekeskusyhdyshenkilöt muodostavat maakunnallisen osaamis- ja tukiverkoston, joka muun muassa koordinoi perhekeskustoimintaa Keski-Suomessa
  • Kaikille avoimet perhekeskusfoorumit (1-2 krt/vuodessa) edistävät asukasosallisuutta
  • Osakokonaisuudet kuten perhevalmennus  osana vanhemmuuden tukea on osa perhekuskokonaisuutta
  • Malli sitouttaa toimijat yhteiseen toimintaan

Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja

Avoimet kohtaamispaikat 

Avoimet kohtaamispaikat lähellä lasten, nuorten ja perheiden arkea

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin kehittämiskokonaisuuteen sisältyi mm. perhekeskusten kohtaamispaikkojen kehittämistyö. Keskeistä kehittämistyössä on ollut perheiden kohtaaminen ja perheiden osallisuus perhekeskustoiminnan kehittämisessä. Kehittämiskokonaisuudesta vastasi LAPEkoordinaattori Anu Piispanen. Kohtaamispaikan kehittämistyön tukena on toiminut THL:n ohjaama kansallinen työpaja,
jossa on hyödynnetty palvelumuotoilun työkaluja perheiden arjen sekä avun ja tuen tarpeiden kartoittamiseksi sekä kohtaamispaikan toiminnan kehittämiseksi.

Ennalta vahvistava työ tehdään siellä, missä perheet luontaisesti ovat, omissa kasvuympäristöissään, mahdollistaen näin puitteet yhteisölliseen toimintaan, arjen hyvinvoinnin tukemiseksi. Erilaisten kohtaamispaikkojen tavoitteena on tarjota esim. ohjattua ryhmätoimintaa, yksilöllistä vertaistukea sekä mahdollistaa myös osallistujien keskinäisen toiminnan järjestämisen. Perheiden osallisuus tulee huomioida toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa sekä perheiden omaehtoista toimintaa tulee tukea. Kohtaamispaikat ovat matalan kynnyksen perhekeskustoimintaa ja näin ollen merkittävä osa kuntien palvelurakennetta.

Keskeisimpiä kohtaamispaikkoja ovat perhekahvilat, perhekerhot, perhepuistot, nuorisotilat, avoimet päiväkodit ja kylätalot. Kohtaamispaikan toimintaa järjestää kunnat, seurakunnat ja järjestöt. Perhekeskusverkostojen kanssa on tunnistettu ja kuvattu kohtaamispaikkojen toimijoita, suoraa ja välillistä yhteistyötä sekä toimintojen sisältöjä. Tämä on edesauttanut eri toimijoita arvioimaan, minkälainen palvelu tai toiminta tukee perheen senhetkistä tilannetta ja miten perheet tulevat näistä tietoisiksi. Toisinaan perheille riittää olemassa oleva tai helposti saavutettavissa oleva tieto lähipalveluista ja yhteisöllisestä toiminnasta.

Yhdessä kehittäen – Asukasosallisuus osana perhekeskustoiminnan kehittämistä

Perhekeskustoiminnan asukasosallisuuden edistämiseen osallistui kolme pilottikuntaa. Tavoitteena oli saada mukaan kuntia, joiden perhekeskustoimintamallit eroavat toisistaan. Mukana olivat Jyväskylästä kaksi perhekeskusverkostoa, Äänekoski ja Laukaa. Yhteistyötä tehtiin perhekeskusverkoston eri toimijoiden kanssa. Perheitä kehittämistyöhön osallistui arviolta 460 perhettä. Hankkeen aikana perheiden kanssa keskusteltiin, mitä on lapsiperheen hyvä arki perheiden näkökulmasta ja mikä merkitys kohtaamispaikoilla on perheen hyvinvoinnille. Perheitä kohdattiin erilaisissa kohtaamispaikoissa, tapahtumissa ja yhteistyöverkostoissa monikulttuurisuus ja digitaalisuus huomioiden. Esim. kirjastoja pidettiin hyvin keskeisinä, kaikille avoimina ja luontevina arjen kohtaamispaikkoina, joita tulisi hyödyntää enemmän perhekeskustoiminnassa.

Perheet toteuttivat kohtaamispaikoissa Lapsiperheen hyvä arki-taulut, jalkauduttiin haastattelemaan perheitä yksilö- että ryhmähaastatteluin. Perheiden kohtaamisia oli arviolta 130 perheen kanssa, vanhemmat ja lapset yhdessä.

Avoimen kohtaamispaikan mallintamisen avuksi kehitettiin helposti toteutettava, arkinen, toiminnallinen ja perhelähtöinen työkalu vanhempien kanssa käytävien keskustelujen tueksi ja tavoitteena oli saada lisätietoa siitä, miten perheiden tarpeisiin ja odotuksiin voisimme vastata. Palvelumuotoilusta sovellettiin Lapsiperheiden Arjen Polku -työkalu perheille oman arjen tunnistamiseksi; arjen voimavaroista, haasteista ja osallisuuden mahdollisuuksista. Työkalun kokeiluun osallistui 11 perhettä erilaisista kohtaamispaikoista.

Kahteen pilottikuntaan toteutettiin myös sähköiset lapsiperhekyselyt vanhemmille perhekeskusverkostojen yhteistyöllä. Kyselyihin saatiin vastauksia 318 perheeltä. Usean ammattilaisen ja vapaaehtoisten voimavarojen yhdistäminen mahdollistaa monipuolisemman palveluntarjonnan ja uusia toimintamahdollisuuksia lapsille, nuorille ja perheille. Lapsen ja perheen näkökulmasta tavoitteena on lähiaikuisen mukana oleminen eri elämänvaiheissa. Toimijoiden näkökulmasta yhteinen toimintatapa antaa taustatukea ja vahvistaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista.

Lue lisää avoimista kohtaamispaikoista MLL:n raportista

Keski-Suomen avoimet kohtaamispaikat (Luonnos)

 

Keski-Suomen avoimet kohtaamispaikat -pdf

Keski-Suomen avoimet kohtaamispaikat listausluonnos 21.11.2018pdf

Kansalliset kriteerit kohtaamispaikoille – pdf

Avoin kohtaamispaikka ja asukasosallisuus osana palvelurakennetta – pdf

Työ- ja kehittämisryhmät

KESKI-SUOMEN PERHEKESKUSYHDYSHENKILÖT – osaamista ja tukea yhteiseen toimintaan:

Yhdyshenkilökokoukset:

  • Äänekoski 10.11.2017 (muistio)
  • Petäjävesi 9.3.2018 (muistio)
  • Kannonkoski 8.6.2018 (muistio)
  • Joutsa 28.9.2018, kello 10-15 (muistio)
  • Jyväskylä 19.11.2018, kello 10-15 (muistio)
    • Tulevat kokoukset
  • Keuruu, 22.3.2019, kello 10-15
  • Toivakka, 7.6.2019, kello 10-15

 

Maakunnallisen Lape-ryhmän matalan kynnyksen jaosto:

Jaoston kokoukset:

  • Jyväskylä 9.6.2017
  • Jyväskylä 1.9.2018
  • Laukaa 1.12.2018
  • Jyväskylä 25.1.2018
  • Joutsa 16.2.2018
  • Äänekoski 14.6.2018

Vanhemmuuden- ja parisuhteen tuki

Eroauttaminen

Eroauttamisen kehittämistyö Keski-Suomessa

  • Eropalveluiden nykytilan kartoitus Keski-Suomessa
  • Maakunnallinen eroauttamiskoulutussarja:
    • Lapset ja perhe erotilanteessa 24.10.2017 – ohjelma
    • Vaino ja vieraannuttaminen erotilanteessa 20.3.2018 – ohjelma
    • Lapsen etua etsimässä 29.11.2018 – ohjelma
  • Vanhemmuussuunnitelmasta tukea eron jälkeiseen vanhemmuuteen

Tietoa perhekeskuksista nyt äitiyspakkaukseen

Perhekeskus. Mukana perheesi elämässä -esite on julkaistu (STM, OKM ja THL)