Perhekeskustoimintamalli

Perhekeskustoimintamalli Keski-Suomessa

Perhekeskustoimintamallin rakentaminen maakunnallisesti alkoi 4.6.2015. Tällöin Keski-Suomen SOTE2020-hankkeen ohjausryhmä päätti, että perhekeskustoimintamallia lähdetään levittämään ja juurruttamaan koko Keski-Suomeen. Mallin rakentaminen ja käyttöönotto jatkuu Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (Kärkihanke 3) toimeenpanemana, Keski-Suomessa lasten ja perheiden parhaaksi hankkeen (KSLAPE) kautta.

Kuva 1. Työsuunnitelma etenemisestä

 

KSLAPEN perhekeskustoimintamallin työskentely on edennyt tapaamalla keskeisiä toimijoita kunnittain. Tapaamisissa (kuva 2) on käyty läpi jo olemassa olevia suunnitelmia ja tehty jatkoa varten etenemissuunnitelmat.

Kuva 2. Eteneminen Keski-Suomessa

 

Keski-Suomen kuntien perhekeskustoimintamallit ovat eri vaiheissa. Osassa kuntia perhekeskustoimintamallia on kehitetty jo pitkään, osassa ollaan alkuvaiheessa. Organisoituminen on myös tapahtumassa eri tavoilla. Joissain kunnissa perhekeskustoimintamalli on rakentumassa vahvasti koulun yhteyteen, sivistystoimi vetoisesti. Toisissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimi vievät vahvasti perhekeskustoimintamallia eteenpäin. Lisäksi on kuntia joissa sivistys-, sosiaali- ja terveystoimi rakentavat mallia yhdessä. Kunnat tekevät myös yhteistyötä perhekeskustoimintamalliensa luomisessa. Työskentelyn edetessä kuntien mallit tarkentuvat kuvassa 3 olevien kysymysten kautta.

Kuva 3. Perhekeskustoiminnan rakenne kunnassa

 

Perhekeskustoimintamallin tavoitteet

LAPE-muutosohjelman keskeinen palvelurakenneuudistus on perhekeskustoimintamalli, jonka tavoitteena on koota hajaantuneet lapsiperhepalvelut edistämään lasten ja perheiden kohtaamista ja edistää viivytyksetöntä avuntarpeeseen vastaamista. Per­he­kes­kus­toi­min­ta­mal­li on lähi­pal­ve­lu­jen ko­ko­nai­suus, joka si­säl­tää lap­sil­le ja per­heil­le suun­na­tut hy­vin­voin­tia ja ter­veyt­tä sekä kas­vua ja ke­hi­tys­tä edis­tä­vät sekä var­hai­sen tuen ja hoi­don pal­ve­lut. Lisäksi jokaisessa perhekeskuksessa on avoimia kohtaamispaikkoja, jotka mahdollistavat asukkaiden omaehtoista toimintaa, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä sekä vähentävät yksinäisyyttä.

Perhekeskustoimintamalli vastaa asiakkaan tarpeiden mukaiseen avunsaantiin nopeammin, kohdennetummin ja koordinoidummin. Usei­ta pal­ve­lu­ja sa­man­ai­kai­ses­ti tar­vit­se­va asi­a­kas tu­lee pa­rem­min au­te­tuk­si, kun on huo­leh­dit­tu pal­ve­lu­jen koor­di­noin­nis­ta ja vas­tuis­ta. Pal­ve­lu­jen ver­kos­ton avul­la on mah­dol­lis­ta jär­jes­tää ai­kai­sem­paa moni­puo­li­sem­paa am­mat­ti­lais­ten sekä va­paa­eh­tois­ten ja ver­tais­ten an­ta­maa apua ja tu­kea mm. van­hem­muu­teen. Yhteiset arvot ja yhteinen lapsikäsitys sekä toimintaperiaatteet ovat keskeisiä tekijöitä toimivan yhteistyön kannalta.

 

Perhekeskustoimintamallin rakenne ja kokonaisuus

Perhekeskustoimintamalli on yhteistyörakenne, joka kokoaa asukkaat, maakunnan, kunnan, yksityisen, järjestöjen, kolmannen sektorin toimijat yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi. Rakenteeseen kytkeytyy myös maakunnan ulkopuolelta, esimerkiksi OT-keskuksista tulevat palvelut. Tällä hetkellä näyttää siltä, että perhekeskustoimintamallin kokonaishallinnoinnista vastaisi maakunnan liikelaitos. Perhekeskustoimintamallin rakennetta on kuvattu seuraavassa kuvassa:

Kuva 4. Perhekeskustoimintamallin rakenne

 

Perhekeskustoimintamalli voidaan toteuttaa verkostomaisena toimintana, fyysisisinä yhteisinä tiloina tai näiden yhdistelmänä eli hybridinä. Näitä täydentävät digitaaliset palvelut, joista muodostuu sähköinen perhekeskus. Digitaaliset palvelut mahdollistavat nykyistä paremmin asiakkaan omahoidon toteutumisen ja ohjaavat tarvittaessa asiakkaan oikean palvelun piiriin. Perhekeskustoimintamallien keskeiset ideat ja periaatteet ovat yhteisiä, mutta kunnan erityispiirteet, tarpeet ja vahvuudet muovaavat malleista yksilöllisiä. Perhekeskustoimintamallin rakennetta ja malliin kuuluvia osakokonaisuuksia on kuvattu seuraavassa kuvassa.

Kuva 5. Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus