Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Kasvuyhteisöt ja -ympäristöt perheen hyvinvoinnin tukena

Lasten, nuorten ja perheiden arjessa ovat vahvasti mukana erilaiset kasvuyhteisöt, joita ovat mm. oma perhe, naapurusto ja harrastusryhmät. Näiden vapaamuotoisempien kasvuyhteisöiden lisäksi varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitos -kasvuyhteisöt tavoittavat käytännössä kaikki lapsiperheet. LAPE-muutosohjelmassa tehdään näkyväksi kasvuyhteisöjen merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja tuetaan muutosta kohti yh. Samalla kehitetään kasvuympäristöjä tukemaan entistä paremmin lasten ja nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Kehittämistyötä tehdään osana matalan kynnyksen palvelujen kehittämistä ja se koskee varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta sekä nuorisoasteen lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta.

LAPE-muutosohjelmassa kehitetään sekä yhteisöllistä, että  yksilökohtaista opiskeluhuolto- ja hyvinvointityötä työtä tavoitteellisemmaksi ja vaikuttavammaksi. Yksilökohtaiset palvelut järjestetään lapsi- ja nuorisolähtöisesti, mikä käytännössä edellyttää lasten, nuorten ja perheiden vahvaa osallistumista palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Ammatillisen auttamisen painopistettä siirretään hyvinvointia edistävään, ennalta ehkäisevään, yksilöitä ja yhteisöjä vahvistavaan suuntaan. Yhteisöön ja yksilöön kohdistuvalla työllä vahvistetaan lasten ja nuorten kehitystä ja hyvinvointia suojaavia tekijöitä kuten hyviä tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja muita vahvuuksia. Kaikessa kehittämistyössä ja uusissa työtavoissa arvostetaan lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa toimijuutta sekä lapsen omaa kokemusta ja tietoa.

Myös lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien työntekijöiden osallisuus muutosohjelman toteuttamisessa on tärkeää. Osallisuutta pyritään vahvistamaan tukemalla sekä henkilökunnan omaa osallisuutta oman työnsä asiantuntijana, että kasvatuskumppanuutta yhdessä lasten huoltajien kanssa. Tuen tarpeen arviointiin liittyvän osaamisen vahvistaminen kytkeytyy osaltaan vaativan ja erityisen tason palvelujen kehittämiskokonaisuuteen.

Rinnatusten kohti sote- ja maakuntauudistusta

Tavoitteena on myös valmistautua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tuottamaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimintaympäristön muutokseen. Tätä tukee yhteistyörakenteiden vahvistaminen maakunnan vastuulle siirtyvien sote-palveluiden sekä tulevaisuuden kunnan sivistyspalveluiden välillä. Huomattava osa lasten ja nuorten palveluista – kuten varhaiskasvatus, koulutus ja nuorisotyö ja muu vapaa-ajantoiminta – jää sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen edelleen kuntien järjestämisvastuulle.

Opiskeluhuoltopalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen maakuntiin voi mahdollistaa niiden järjestämisen ja tuottamisen yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena ja entistä asiakaslähtöisemmin. Samalla tarjoutuu mahdollisuus kehittää työmuotoja ja yhdessä tekemisen tapoja siten, että erityispalveluja voidaan tarjota laajemmin varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, koulussa ja oppilaitoksissa yhdessä perhekeskuksen, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kanssa.

Valtakunnalliset toimenpiteet

Valtakunnallisella tasolla LAPE-muutosohjelmaan on kirjattu varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen osalta seuraavia toimenpiteitä:

  • Vahvistetaan yhteisöllistä hyvinvointityötä sekä kehitetään sen sisältöjä ja toimintatapoja
  • Yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön sisältöjä syvennetään ja toimintatapoja kehitetään
  • Kehitetään valtakunnallisesti sähköisiä palveluja ja menetelmiä sekä tuetaan niiden käyttöönottoa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten hyvinvointityön tueksi
  • Tunnistetaan yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen työhön liittyviä osaamistarpeita ja järjestetään tarvittavaa koulutusta.
  • Toteutetaan maakuntakohtaiset pilotit, joissa kehitetään useamman kunnan alueella varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten yhteisöllistä ja yksilökohtaista työtä. Työskentelyyn liitetään kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmät kunnissa

Keski-Suomen erityispiirteet ja erilaiset yhteistyötahot

Keski-Suomessa on jo aiemmin ollut kiinnostusta joustavan koulupäivän toteuttamiseen ja kerho- ja harrastustoiminnan tuomiseen osaksi koulupäivää. Nämä nähdään osana koulun ennaltaehkäisevää yhteistyötä. Ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia tukevaa työtä on edistetty mm. KiVa Koulu ja Liikkuva koulu -toiminnan avulla. Joustavan koulupäivän kokeiluissa huomioidaan myös yhteydet muihin hallituksen kärkihankkeisiin, kuten taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen -kärkihankkeeseen, jossa tavoitteena on tuoda kulttuuria osaksi lasten arkea ja vahvistaa lasten luovuutta.

Tärkeänä kehittämis- ja pilotointikohteena Keski-Suomen LAPE-suunnitelmassa on kuntouttava iltapäivätoiminta koulussa niille lapsille, jotka tarvitsevat räätälöidympää iltapäivätoimintaa erityistarpeittensa vuoksi. Kuntouttavaa iltapäivätoimintaa voidaan pilotoida jossakin yksittäisessä kunnassa.

KesLi ja LIKES pyrkivät edistämään varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten toteutumista varhaiskasvatuksen ja perheiden arjessa. Tähän pyritään mm. koulutuksilla ja laatimalla päiväkotikohtaiset suunnitelmat suositusten käytännön toteuttamiseksi. Toiminnan taustalla ovat Liikkuva koulu ja Ilo Kasvaa Liikkuen -ohjelmien toimintatavat ja toimenpiteet.

Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen kouluissa ja oppilaitoksissa osallistuvat koulun oma henkilökunta, nuorisotyöntekijät ja järjestöt ja seurat. Keski-Suomessa tärkeitä yhteistyötahoja oppilas- ja opiskelijahuollon kanssa ovat koulutoimen ulkopuoliset toimijat, jotka voivat auttaa vaikeuksien tunnistamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa (mm. oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onerva, Niilo Mäki Instituutti, yksityiset tahot ja kolmas sektori), lasten- ja nuorisopsykiatria, lastensuojelu sekä lastenneurologia.

Keski-Suomessa viime vuosina rakennettu neuropsykiatristen (Nepsy) lasten hoitopolkua ja palvelukarttaa perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten osalta  tavoitteena on mm. parantaa neuropsykiatristen pulmien tunnistamista, vahvistaa hoitopolkuja ja luoda uusia, asiantuntijuuteen perustuvia työparikäytänteitä peruspalveluihin.

Matalan kynnyksen palvelujen osalta Äänekosken, Joutsan ja Laukaan perhekeskusmallien kehittämiseen liittyy sekä toiminnan järjestämisen, että tilojen käytön näkökulmiaPerhekeskusmallin kehittämiseen osallistuva  MLL Järvi-Suomen piiri keskittyy erityisesti osallisuuden vahvistamiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, juurruttamiseen ja kehittämiseen yhdessä verkoston kanssa (mm. tuki- ja kummioppilastoiminta, nuorten unelmapajat). Vanhemmuutta ja kasvatuskumppanuutta varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa voidaan tukea mm. osallistavilla vanhempain- ja koko perheen illoilla (MLL:n Vaakamalli® ja Yhdessä vanhempana).  LAPE-työssä varmistetaan myös erilaisten lasten ja nuorten äänen kuuleminen. Nuoria ei pelkästään kuulla, vaan heille tarjotaan myös konkreettisia toimintamahdollisuuksia kehittämisen, nuorten hyvinvoinnin edistämisen ja muiden LAPE-teemojen parissa. Tässä vahvana yhteistyötahona on Nuorten Keski-Suomi ry.

Jyväskylän evankelis-luterilaisen seurakunnan lapsi- ja perhetyön osalta kehitetään yhteistyötä kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Tavoitteena on tukea niin seurakunnan kuin kaupungin henkilöstön valmiuksia uskontokasvatukseen, ymmärtää uskonnon merkitys lapsen kasvulle ja tunnistaa myös vähemmistöön kuuluvien lasten tarpeet. Varhaiskasvatuksen yksi laaja-alue on myös seurakunnassa ennaltaehkäisevä ja korjaava perhetyö.

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksella (KOSKE) on pitkäaikaista kokemusta konsultoivien erityispalvelujen tuottamisesta lastensuojelussa ja varhaiskasvatuksessa. Tätä kokemusta voidaan hyödyntää maakunnallisen jalkautuvien palvelujen / erityistyöntekijöiden toimintamallin suunnittelussa sekä kytkemisessä maakunnalliseen kehittämisrakenteeseen. Pesäpuu ry kehittää perhehoidon näkökulmasta  varhaiskasvatuksen, koulun ja lastensuojelun yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta.

Haukkalan säätiö on osaltaan mukana luomassa lapsistrategiaa/-ohjelmaa Keski-Suomeen. Yhteistä lapsikäsitystä voidaan hyödyntää mm. lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa ja henkilöstön koulutusta ja kehittämistä suunniteltaessa.

KSLAPE:n varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena -kehittämiskokonaisuutta luotsaa eteenpäin kehittämiskoordinaattori Senja Hirsjärvi.

Lue lisää:

STM: Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma): https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/17/cover